Nainen taulussain

Nurminen/Nurminen

Sä olit mulle koko maailmain
puuterissas uin ja sulla täyteen sen sain
kuljit vierelläni hymyillen
olin sulle ostoskassi kolmijalkainen

Onnen taivas eteeni levitettiin
minä sisälle koitin ja portilla mut kivitettiin
olin oudossa seurassa ystävä vieraiden
olin seurassa niiden joiden joukossa elä en

Näin talutit mua vuoden kaks
taaksepäin ja eteen, ylös ja alemmaks
olit muusa minun sokean
joka elämäni tauluun raamit vain rakennan

Kun lähdit pois jätit mulle sä valkean kankaan
jolle luisella lastalla sieluni värejä hankaan
oon mielestäs uhri mä tärpätti höyryjen
mutta enemmän elän ja enemmän aattelen

Tänään oot sä nainen taulussain
ensimmäinen uni jolle ostajan sain
nyt vasta sain mä susta paketin
jonka itselleni lähetin ja pois lunastin

Raamit viimein ympärilles sain
oot nainen taulussain nyt vain
uudet värit palettiini hain
olit taivas, nyt oot nainen taulussain

Oot nainen taulussain sä vain