Nainen taulussain
Nurminen/Nurminen
Sä olit mulle koko maailmain puuterissas uin ja sulla täyteen sen sain kuljit vierelläni hymyillen olin sulle ostoskassi kolmijalkainen Onnen taivas eteeni levitettiin minä sisälle koitin ja portilla mut kivitettiin olin oudossa seurassa ystävä vieraiden olin seurassa niiden joiden joukossa elä en Näin talutit mua vuoden kaks taaksepäin ja eteen, ylös ja alemmaks olit muusa minun sokean joka elämäni tauluun raamit vain rakennan Kun lähdit pois jätit mulle sä valkean kankaan jolle luisella lastalla sieluni värejä hankaan oon mielestäs uhri mä tärpätti höyryjen mutta enemmän elän ja enemmän aattelen Tänään oot sä nainen taulussain ensimmäinen uni jolle ostajan sain nyt vasta sain mä susta paketin jonka itselleni lähetin ja pois lunastin Raamit viimein ympärilles sain oot nainen taulussain nyt vain uudet värit palettiini hain olit taivas, nyt oot nainen taulussain Oot nainen taulussain sä vain