Terveisiä Tainalta

Nurminen/Nurminen

Kuka unelmain rikkoi,
ketä syyttää mä saan?
Kuka luotain sut kiskoi,
en enää voi hahmottaa.
Sä muista et mua nyt, kun olen täällä
suojassa suojatuilta,
aamutossut ja pyjama päällä,
illan, päivän ja aamun saan muilta.
Ikkunasta tuijotan ja hiljaisuus mua vastaan katsoo.

Öisin ääniä kuulen,
varjot elämään saan,
hikoilen, tyhjää luulen,
oon itsestäin irrallaan.
Ja painajainen sama uneen mua seuraa,
yöstä yöhön oon vanki harhan,
ei anna mulle se rauhaa,
taas edessäni kuulen hoitajan kertovan:

Terveisiä Tainalta,
hän vielä sua odottaa!
Terveisiä Tainalta,
hän vielä sua rakastaa!

Yksin aamu taas saapuu,
siltä paljon enää odota en.
Hiljaa muistosi sammuu
ja yöllä palaan painajaiseen.

Terveisiä Tainalta...